Yleistä tietoa borrelioosista



Yleistä



Borrelioosi on yleisin punkkien (puutiaisten) levittämä infektiosairaus Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Tautia tavataan kuitenkin lähes kaikkialta maailmasta kaikista ikäryhmistä. Borreliabakteeri siirtyy ihmisen elimistöön esimerkiksi punkin pureman kautta. Bakteeria ei esiinny kuitenkaan jokaisessa punkissa. Sen esiintymisen on arvioitu vaihtelevan alueellisesti 5 – 50 % punkeista. Bakteeria on löydetty myös esimerkiksi hyttysistä, kirpuista, paarmoista jne. Puolassa tehdyssä tutkimuksessa yli 3% kerätyistä hyttysistä kantoi borrelioosia aiheuttavaa bakteeria. Löydöksen todettiin vahvistavan epäilyä hyttysten osallisuudesta Borrelioosiin. (esim. Kosik-Bogacka ym. 2002, ks. myös Zakovska ym. 2002). Magnarellin ym. (1987) mukaan Bb bakteeri kykenee elämään hyttysessä noin 6 päivää.

Pureman tai piston kautta ihmisen tai eläimen elimistöön siirtyy bakteeri, spirokeetta, jota kutsutaan nimellä Borrelia burgdorferi (Bb). Bakteeri aiheuttaa joillekin vain lieviä ensivaiheen oireita ja toisille vaikeita oireita missä tahansa kudoksessa ja elimessä. Suomessa arvioidaan jopa noin 3000 - 9000 3000 - 9000 ihmisen sairastuvan Borrelioosiin vuosittain, mutta luku voi olla huomattavasti suurempi, sillä tautitapauksia ei rekisteröidä systemaattisesti. Tautitapausten määrien arviointi vaihtelee suuresti eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi Saksassa arviot vuosittain ilmenevistä uusista tautitapauksista vaihtelevat 20 000 ja 100 000 välillä. Tarkkaa selvyyttä tautitapauksien määrästä ei siis ole, mutta yleisesti ollaan sitä mieltä, että ne ovat suuresti aliraportoituja - joidenkin arvioiden mukaan korkeintaan 16% tautitapauksista raportoitaisiin.

Borrelioosista käytetään englanninkielisessä kirjallisuudessa useita nimiä. Yleisimmin käytettyjä ovat Lyme Borreliosis (LB) ja Lyme disease (LD). Sairaus on saanut nimensä Pohjois- Amerikkalaisen Lymen kaupungin mukaan. Kaupungissa ilmeni 1970 - luvun puolivälissä epätavallisen paljon niveltulehdustapauksia. Kun asiaa tutkittiin, huomattiin että sairauden aiheuttaja oli bakteeri. Sairaus ei ole kuitenkaan uusi, vaan sitä on raportoitu Euroopassa erilaisilla nimillä (esim. erythema migrans ja acrodermatitis chronica atrophicans) jo vuodesta 1880.

Borreliabakteerit ovat gram – negatiivisia, anaerobisia, spirokeettoihin kuuluvia bakteereita. B. burgdorferi kasvaa hitaasti ja käyttää ravinnokseen pääasiassa glukoosia.. Se kasvaa parhaiten 33 – 35 asteen lämmössä (esim.Hubalek ym.1998). Borrelia burgdorferi voidaan jakaa useisiin alalajeihin. Monet niistä aiheuttavat sairauksia ihmisille ja/tai eläimille. Patogeenisesti merkittäviä ovat ainakin B. afzelii, B. burgdorferi ss ja B. garinii.

Lisää tietoa Borrelioosista, borrelia bakteerista, pureman aiheuttamista ihomuutoksista, kuvia punkeista, sekä runsaasti linkkejä borrelioosia käsitteleville sivuille on mm. allaolevilla sivuilla. Huom! suomenkielistä tietoa Borrelioosista on saatavissa melko vähän. Tästä johtuen linkit, artikkelit ja tutkimukset joihin artikkelissa viitataan ovat englanninkielisiä. (Mikäli linkki ei aukea, niin leikkaa (ctrl C) ja liimaa (ctrl V) osoite osoiteriville.)

Lymen borrelioosi: tuntematon epidemia. Fletcher & Klaber: "Miljoonien ihmisten, joiden diagnoosina on MS, fibromyalgia, Alzheimer, krooninen fatiikki tai jokin muu rappeuttava sairaus, oireiden syynä tai niiden taustalla saattaa olla borreliabakteerin aiheuttama infektiosairaus, Borrelioosi." http://www.mercola.com/2001/jul/25/lyme_disease.htm

Borrelioosin diagnosoinnista, hoidosta jne. http://www.nlm.nih.gov/medlineplus/lymedisease.html

Seuraavan Borrelioosiartikkelin sivulla on linkkejä mikroskooppikuviin borreliabakteerin eri muodoista - myös kystamuodosta: http://www.townsendletter.com/Jan2005/lyme0105.htm